YLE1:n Julkinen sana -ohjelmasarjassa käytiin syyskuun alussa keskustelua lasten mediakasvatuksesta. Anna-Liisa Haavikon toimittamassa ohjelmassa haastatellaan erityisesti toimittajaa ja kirjailijaa Unna Lehtipuuta, joka julkaisi keväällä kirjan Ruuturitari ja digidonna.
Toimittajan tyylillä journalistisesti mediatutkimuksia ja haastatteluja luotaava kirja tuo tietoa perusasioista mediakasvatuksesta, usein ohjeiden muodossa. Kirjan lukijakunnaksi on selvästi hahmotettu vanhemmat, jotka ovat hieman ymmällään lasten mediasuhteista. Teoksessa ei erityisemmin moralisoida, mutta mediaturvallisuus on tärkeällä sijalla. Lukuisat mediakasvatukseen periytyneet metaforat loistavat, kuten ikuinen puhe rengistä ja isännästä ja montaa muutakin mediasoppaa ja media-annosta siinä hämmennellään.
Hämmentävää nykyisessä mediakeskustelussa onkin mediasanan täydellinen irtautuminen kaikesta konkreettisesta metaforaksi, jolla ei ole enää mitään tekemistä yhteiskunnan tai kulttuurin kanssa. Lehtipuun kirjassa tätä korostaa erityisesti se, että sellainen asia kuin kirja yleensä on määritetty median ulkopuolelle. Näin luodaan uudelleen kulttuurisia kuiluja. David Buckingham on aikoinaan varoittanut mediakasvatuksen helposti ajautuvan mestaroimaan asioita. Tältä pitäisi välttyä.
Haavikon toimittamassa "Ruudusta kurkkaa mörkö" -ohjelmassa keskustellaan asioista kirjaa laajemminkin ja se toimiikin mainiona johdantona lasten mediasuhteiden ja mediakasvatuksen pohtimiseen. Ohjelma on ladattavissa netistä osoitteesta:
http://www.yleradio1.fi/yhteiskunta/julkinensana/
No comments:
Post a Comment