Olen ollut Annikka Suonisen, Kaarina Nikusen ja Sirkku Kotilaisen kanssa EU Kids Online -tutkimusverkostossa, jota vetää Sonia Livingstone LSE:stä. Vuonna 2010 hanke toteutti massiivisen 25.000 nuoren ja 25.000 vanhemman kasvokkaisen haastattelun 25 Euroopan maassa. Raportti julkaistiin keväällä 2011. Sen jälkeen raportteja on julkaistu säännöllisesti ja valtaisaa dataa on kaiveltu tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin.
Hanke liittyy EU:n Safer Internet -ohjelmaan, joka pyrkii parantamaan erityisesti lasten ja nuorten nettiturvallisuutta. Turvallisuusnäkökulma on minulle ollut hieman vieras, koska olen ollut enemmän kiinnostunut median käytön tavoista ja sisällöistä, en niinkään vaikutuksista, vakka ne keskeinen sisältö mediakasvatusta ovatkin.
Monet verkoston tutkijat ovatkin psykologeja ja vaikutustutkijoita. Mediakasvatus ja positiiviset netin mahdollisuudet ovat kuitenkin saaneet lisää jalansijaa.
EU Kids Online -tutkimuksen peruskäsite on riski, joka tarkoittaa netissä mahdollisesti kohdattavia joissain olosuhteissa vanhingoittavia tai epämielyttäviksi koettavia asioita. Riski ei kuitenkaan aina aktualisoidu. Sonia Livingstone on verrannut nettiriskiä liikenteeseen. Liikenteessä kohdataan usein riskejä. Periaatteessa jokainen jalankulkijan kaduylitys on riski. Netissä riskejä ovat muun muassa pornografiset aineistot, vihaviestit, henkilötietojen väärinkäyttö jne. EU Kids Online -tutkimus on kategorisoinut useita riskejä jotka liittyvät nettisisältöihin, kommunikaatioon ja nettikäyttäytymiseen. Pikakuvauksen tutkimuksen lähtökohdista ja suomalaisista tuloksista saat esitysdioistani.
Uusin raportti "National Perspectives" keskittyy kansallisiin vertailuihin. Raportissa jokainen tutkimukseen osallistunut maa ja muutama myöhemmin mukaan liittynyt esittelee melkolailla samassa formaatissa keskeisiä tuloksia. Näin maiden välillä voidaan tarkastella yhtäläisyyksiä ja eroja. Suomi kuuluu niin sanottuun paljon netin käyttöä / joitain riskejä -kategoriaan. Suomalaiset 9-16 -vuotiaat käyttävät nettiä suhteessa paljon (79% nuorista käyttää joka päivä, europpalainen keskiarvo on 60%) mutta ei kohtaa niin paljon riskejä kuin monissa muissa runsaan käytön maissa. Suomalaiset eivät myöskään koe netissä koettavia riskejä kovin epämielyttäviksi tai vahingollisiksi. Luvuissa pitää huomata että aineisto on kerätty 2010, jonka jälkeen muutoksia on varmasti tapahtunut.
Nettitaidoissa suomalaiset ovat kärjessä mutta aktiivinen ja monipuolinen netin käyttö on vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Suomalaiset pelaavat pelejä, katsovat videota ja tekevät koulutöitä (kolme kärjessä). Monessa muussa maassa koulutyö tulee ensin. Kun tutkimuksessa kysyttiin tällaisia erilaisia netin käyttötapoja harva suomalainen nousee siihen joukkoon, joka käyttää nettiä kaikkein monipuolisemmin erilaisiin tarkoituksiin. Tässä suomalaiset ovat viiden heikoimman joukossa, samoin kuin koulutyön tekemisessä netissä. Tämä selviää erityisesti Pille Pruulmann-Vengerfeldtin ja Pille Runnelin artikkelista Online opportunities EU Kids Online -hankkeen kirjasta Children, risk and safety on the internet: Kids online in comparative perspective.
Erot eivät tietenkään ole valtavia mutta voitaisiinko vetää se johtopäätös, että suomalaiset ovat hieman yksipuolisempia viihdekäyttäjiä ja varsinkin luova netinkäyttö ja oma mediatuottaminen on hieman vähäisempää? Jos näin on, mediakasvatuksella voitaisiin tukea enemmän luovaa netin käyttöä. Näin ehdotamme suosituksissa viimeisintä raporttia koskien.
Tutkimus jatkuu ja tulemme julkaisemaan suomalaisia näkökulmia myöhemmin ensi vuonna.
No comments:
Post a Comment