Monday, October 22, 2012

Ruotsalaiset (ja suomalaiset) netissä

Lentokoneessa käteeni osui Dagens Nyheter, jossa uutisoitiin uudesta Svenskarna och Internet 2012 -raportista. Pääpointti lehtijutussa oli, että 40% ruotsalaisista kaksivuotiaista käyttävät nettiä, pääasiassa YouTuben ja muiden videoiden katseluun. Raportissa todetaan että päivittäin nettiä käyttää 16% 3–5-vuotiaista. Luku on noussut parin vuoden aikana, vielä vuonna 2009 se oli 3%. Uusi nettisukupolvi on siis syntynyt. Jos 16–24-vuotiaat pulikoivat netissä jo 19 tuntia viikossa, mitä nämä taaperot mahtavat kasvaessaan tehdä.

Suomessa pienten mediankäyttöä tarkasteltiin vuoden 2010 mediabarometrissa, jossa rohkeasti lähdettiin liikkeelle 0-vuotiaista. Tämä tutkimus sisälsi muunkin median käytön kuin internetin. Tämän tutkimuksen mukaan, hieman toisin ikäryhmiteltynä kuin ruotsalaisessa tutkimuksessa, 0–8-vuotiaista 8% käyttää päivittäin nettiä. Luku todennäköisesti olisi suurempi myös Suomessa nykyään. Mediabarometrin mukaan kolme prosenttia alle yksivuotiaista käytti nettiä. Siis miten? Yksinkertaisesti istumalla äidin tai isän polvella kun tämä seilaa netissä, päivittää Facebookia ja kirjoittaa blogia.

Suosituinta toimintaa pikkulapsilla on pelien pelaaminen. En muista kirjoitimmeko Naamatusten verkossa raportissa, mutta aineistossa eräs viisivuotias näytti tomerasti miten Facebookissa pelataan, vanhemman profiilia käyttäen.

Ruotsalaistutkimuksessa haarukoidaan myös taulutietokoneen, vai mikä se nyt suomeksi onkaan (ruotsiksi vitsikkäästi 'surfplatta'), käytön lisääntymistä vuoden 2010 kahdesta prosentista vuoden 2012 20 prosenttiin. Mediatutkimuksen kannalta ongelmalliseksi tulee hahmottaa miten varsinkin pienet lapset 'surfplattan' oikein näkevät, mikä se oikeastaan heille on. Siis, jos kysytään kirjojen tai lehtien selailua yms., saadaanko vastauksia kokemuksista taulutietokoneen kanssa. Voiko kirja tai lehti olla pienille lapsille sama kuin taulutietokone?

Jotain osviittaa antaa tämä YouTubessa suosituksi tullut video:


Jos ja kun yhä nuoremmat ovat netissä ja yhä useammin, tämä aiheuttaa melkoisesti haasteita sisällöntuottajille. Puhtaasti markkinamielessä moni tietysti myhäilee tyytyväisenä kun saa brändinsä iskostettua pikkulasten mieliin ja kehitettyä uusia tuoteperheitä nuoreen makuun. Nettiä parempaa keinoa laajentaa asiakaskuntaa yhä nuorempaan suuntaan tuskin onkaan.

Siksi tarvitaan myös varteenotettavia vaihtoehtoja. Suomalaisperheet luottavat vielä Pikku Kakkosen brändiin turvallisena ja luotettavana sisällöntuottajana netissäkin mutta miten kauan brändi pysyy panosten kasvaessa?



1 comment:

Erkka Peitso said...

Yksi vanhempien haaste on sisältöjen turvallinen valinta ja valvonta - laite- ja sovellusvalmistajat eivät ole oikein onnistuneet tämän avustamisessa.

Yksi tapa esiteltiin hiljattain uuden Windows 8 Phone -käyttöjärjestelmän julkistuksen yhteydessä: Mircosoft oli kehitellyt puhelimiin Kid's corner -toiminnon, jonka ideana on, että pääsy puhelimen (tai myöhemmin tabletin) varsinaiseen käyttömoodiin on rajattu salasanalla, mutta kaikki (= lapset) pääsevät rajattuun moodiin, jossa on esivalittuja sovelluksia ja sisältöjä.


Tuossa on video julkistuksesta http://www.youtube.com/watch?v=rNhfI9hbDng

Demo menee hieman pieleen, mutta idea välittyy.