Vastamainontaa

Vastamainonta ja kulttuurihäirintä ovat aktiivisia mediakasvatuksen toimintamuotoja. Voima-lehti on harjoittanut pitkään ideoiltaan ja graafiselta ilmeeltään virkeätä vastamainostoimintaa.

Nyt konkurssin partaalla horjuva Volvo on lähestynyt Voima-lehteä uhkakirjeellä, jossa vastamainonta pyydetään lopettamaan. Volvo uhkaa Voimaa oikeustoimilla, mikäli lehti ei lupaa kirjallisesti pidättäyä Volvon tuotemerkin halventamisesta. Kysymys on vastamainoksesta, jossa irvaillaan Volvon kampanjaa, jossa autoilua rinnastetaan purjehdukseen.

Asioilla on väliä. Vastamainoksilla on merkitystä.

ATK ja koulut

Nytkö se taas tulee? ATK. ICT. Kouluissa oli aikoinaan ATK-luokkia (Automaattinen Tietojen Käsittely) – ja on ehkä vieläkin – jotka olivat varsin salaperäisiä saarekkeita. Niitä hallitsi ATK-opettaja, eikä pääsyä luokkiin juuri muilla ollut.

SITES-tutkimus on nostanut uudelleen esiin ajatuksen ATK:n paluusta kouluihin. Helsingin sanomien (2.12.) ja (11.12) mukaan nyt harkitaan jopa ATK:ta takaisin oppiaineeksi.

Uutisoinnissa tähdennetään, että oppilaat eivät hallitse "tietokoneen hyötykäyttöä". Hyötykäytöllä tarkoitetaan epäilemättä ms officen peruskäyttöä ja toivoa vain sopii että Microsoftilla ei olisi näppejään pelissä. Nokialla ainakin on. Jotenkin vähän tuntuu, että tulevaisuutta katsotaan kovasti selkä edellä. Taulukkolaskenta ja ms word eivät välttämättä ole enää sosiaalisten medioiden aikakaudella kaikkein keskeisintä tietotekniikkaa, eikä kaikki internetin käyttö vain "huvikäyttöä". ATK-näkemys kuulostaa auttamattoman vanhanaikaiselta.

Olen samaa mieltä, mitä Olli Vesterinen kirjoittaa blogissaan: koulussa olisi otettava huomioon faktiset lasten ja nuorten median ja tietokoneen käytön tavat ja lukutaidot ja nivoa niitä koulun ja oppimisen (ja työelämän) kannalta mielekkäisiin tavoitteisiin ja mediataitoihin. Koulun wikien, blogien, kuvagallerioiden, YouTube-kanavan ja monen muun media-aineiston julkaiseminen tuottaa myös tietokoneen käytön perustaitoja, jotka nivoutuvat verkkoelämässä tarvittavan vastuun, medialukutaidon ja kriittisyyden taitoihin. Muualla maailmassa suuntaudutaan enemmän ATK:sta mediakasvatukseen ja medialukutaidon kehittämiseen. Toimistotaitojen sijaan olisi luotava pikemminkin jonkinlaisia luovia tiloja ja mahdollisuuksia, jos Suomen kilpailukykyä ajatellaan.

Tässä pieni sitaatti Vesteriseltä:

Lisäksi uskotaan voimallisesti tvt:n koulukäytön lisäämiseen ja sen myötä oppimistulosten paranemiseen ja koulukulttuurin oppimisnäkemykselliseen nykypäiväistymiseen. Pyrkimykset ovat hyviä, ei siinä mitään. Jotain kuitenkin kokonaisuudesta puuttuu. Se että lapset eivät ole missään koulutuksen vaiheessa nollatasolla, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan ja internetin käyttötapojen kohdalla. Lapset suorastaan kantavat mediakulttuuria kouluun kuin kuraa kenkien pohjassa. Selvitysten johtopäätökset ja esitetyt ratkaisumallit pyrkivät kuitenkin pitämään koulut siisteinä mm. jättämällä nämä kuraiset kengät eteiseen. Valitettavasti ulos välitunnille, puhumattakaan koulun jälkeen kotiin, ei voi mennä ilman kenkiä. Lapsi ei siis ole - ainakaan tieto- ja viestintätekniikan taidoissa - pelkkä puun taimi, jota voidaan äärettömästi muokata puutarhan yleisilmeeseen sopivaksi.

Selkeämpi haaste kouluille onkin tasoittaa oppilaiden erilaisia lähtökohtia tällä alueella eli järjestää sellaista toimintaa, jossa eri tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä ilmiöitä hallitsevat pystyvät jakamaan tietojaan, taitojaan ja ymmärrystään. Toki opettajakin voi jakaa esim. hänen tapojaan lähettää virallisia sähköposteja mutta luultavasti tasoittamisen suunta on oppilaista opettajaan päin tai oppilaiden kesken. Myöhemmässä vaiheessa on toki luontevaa miettiä esimerkiksi matematiikan opetuksessa taulukkolaskennan saloja. SITES-tyylisen tilastoinnin perusteella suomalaisoppilaiden keskinkertaisesta taulukkolaskentaohjelmien osaamisesta ei kuitenkaan voida vetää vielä huimia johtopäätöksiä. Todennäköisesti lasten ja nuorten mediakulttuurisen hengittämisen syrjään työntävä tietotekniikan oppiaine ei siis olisi ratkaisu ongelmiimme.

Mediakasvatus.tv

Mediakasvatus.tv on avannut ruutunsa. Mediakasvattaja Jarno Ristaniemen uusin avaus sisältää podcasteja ja videocasteja, tietoa ja tarinoita mediakasvatuksesta. Kanavan tuotantoon voivat osallistua mediakasvattajat ympäri maata.

Kysymykseen mediakasvatus.tv:n tavoitteista Ristaniemi vastasi seuraavasti:

– Medikasvatus.tv on kasvatuksen, erityisesti mediakasvatuksen kysymyksiin keskittyvä podcast/foorumi, josta on tarkoitus luoda mediakasvatuksen ja viestinnän yhteisöllisesti kehitettävä ja tuotettava ajankohtaisfoorumi opettajille, opiskelijoille ja vanhemmille. Sivusto on siis yhteisöllinen ja sen kehittämiseen pääsee mukaan kuka tahansa mediakasvatuksen parissa toimiva.
– Sivuston keskeinen tavoite on jakaa mediakasvatuksen "ilosanomaa", puhutella opettajia, vanhempia ja opiskelijoita mediasvatuksen eri kysymyksissä, kannustaa esimerkein ja vinkein kasvattajia monipuolisesti ja rohkeasti mediakasvatuksen pariin. Sivuston tavoitteena on myös tarjota helposti lähesyttävä ja käytettävä julkaisukanava median parissa toimiville opettajille ja heidän opiskelijoille.

Lasten ja nuorten mediaympäristöt

Opetusministeriön rahoittama Mediamuffinssi-hankkeen viimeinen virallinen koulutustilaisuus oli 21.11. Turussa. Ja vielä encorena 28.11. Jyväskylässä Mediakasvatusseuran Mediakasvatus.nyt -seminaarissa, joka oli samalla dosentti Sirkku Kotilaisen 50-vuotisseminaari. Mediakasvatusblogi kiittää Mediamuffinssia ja onnittelee Sirkkua pitkästä päivätyöstä mediakasvatuksen edistämisessä. Paljon on saatu aikaa ja katseet ovat jo tulevassa.

Mediamuffinssihankeessa koulutettiin vuosina 2006–2008 tuhansia ja tuhansia opettajia, lastentarhanopettajia, lastenhoitajia, opettajankouluttajia, kerhotoiminnan ohjaajia jne. Muffinssi julkaisi neljä oppimateriaalikirjaa, pelillisen nettiympäristön ja paljon muuta. Tulevaisuus näyttää minkälaista hedelmää hanke kantaa.

Tällä hetkellä mediakasvatuksessa tuotetaan tietoa lasten ja nuorten median käytöstä ja mediaympäristöistä. Liikenne ja viestintäministeriö julkaisu juuri raportin "Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa". Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Toinen-elämä -hanke julkaisee puolestaan 18.12. klo 10 Annantalon auditoriossa Helsingissä oman raporttinsa lasten ja nuorten nettielämästä. Luvassa on ainakin seuraavanlaisia tuloksia tyttöjen ja poikien eroista:

TYTÖT VS. POJAT
- Pojat tienaavat virtuaalituotteiden myynnillä
- Pojat pelaavat useammin rahapelejä internetissä
- Tytöt bloggaavat useammin
- Tytöillä on useammin valokuvia internetissä
- Pojat puolestaan lataavat videoita internetiin useammin.
- Tyttöjen vanhemmat tietävät paremmin mitä heidän lapsensa tekevät internetissä
- Pojat käyvät useammin sellaisilla sivuilla, joita heidän vanhempansa eivät hyväksyisi.
- Pojat ovat nähneet huomattavasti useammin alaston kuvia ja videoita.
- Pojat pelaavat huomattavasti enemmän K18 pelejä ja katsovat hieman enemmän k18 elokuvia.
- Tyttöjen kuvat joutuvat useammin internetiin ilman lupaa.
- Pojat ovat useammin salasanavarkauden uhreja.
- Tytöille tulee enemmän seksuaalista häirintää.

Digital natives?

Kasvatusilta jatkuu

Niinhän se on, että eivät keskustelut siihen jää kun kamerat sammuvat. Seminaarit, konferenssit ja keskustelut jatkuvat tietenkin netissä. TV2:n suuren kasvatatusillan jälkeen Ismo Kiesiläinen ja Ina Mikkola jatkoivat juttua IRC-galleriassa. Mutta varsinainen yllätys koettiin, kun myös muita yllätyskeskustelijoita tuli mukaan opetushallituksen pääjohtajaa ja viestintäministeriä myöten.

Lue hersyvä keskustelu Kamera ja kynä -blogista.

Lex Nokia

Köydet kiristyvät. Ns. Lex Nokia eli sähköisen viestinnän tietosuojalaki on menossa eduskuntakäsittelyyn. NuVatsia on huomioinut lain tuovan merkittäviä heikennyksiä tietosuojaan, ei vain yritysten, vaan yksityisten ihmisten kohdalla. NuVatsia toteaa:

Toisin sanoen, lain menessä läpi käyttösääntöihin vedoten:
- Taloyhtiöt voisivat seurata, mitä asukkaat tekevät vertaisverkoissa;
- Kirjastot voisivat valvoa asikkaidensa selailutapoja;
- Yliopistot voisivat tutkia VoiP-puhelujen käyttöä jne.

Kansalaiset voivat nyt vaikuttaa omiin kansanedustajiinsa:

Mitä asialle voi vielä tehdä:
- Levitä tietoisuutta lain kaikenkattavasta luonteesta itsellesi
parhaiten sopivalla keinolla oli se sitten blogi, yleisönosastokirjoitus
tai asian nostaminen keskusteluun tupakkatauolla;
- Ota yhteyttä omaan kansanedustajaasi ja kerro hänelle mielipiteesi
laista. Avainasemassa ovat liikennevaliokunnan kansanedustajat, jotka
valmistelevat eduskunnan virallisen vastineen:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-liv01/index.htx?subpage=jasenet&te=liv01

Lisätietoja:
http://kemppinen.blogspot.com/2008/06/perustuslakivaliokunnalle.html
http://kemppinen.blogspot.com/2008/06/tunnelma-oli-nolo.html

Hallituksen esityksen sivu:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+48/2008

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto (huom. erityisesti eriävä
mielipide lopussa!):
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tyvl_14_2008_p.shtml

Vaalipuheet

Get the latest news satire and funny videos at 236.com.

Nuorisotyötä verkkoon

Viestintäministeri Suvi Lindén lupasi lasten ja nuorten mediafoorumissa 23.10.2008 tehostaa internetissä tapahtuvaa nuorisotyötä. Hyvä näin. Samalla kukkaron nyörit heltiävät 10 poliisin palkkaamiseen nettiä valvomaan. Kauhajoen jälkeen siis valvontaa tehostetaan.

Mistäköhän se johtuu, että vaikka erilaiset raportit ovat todistelleet vuosia mediakasvatuksen tarpeita, rahaa ei ole löytynyt palkkaamaan kymmentä mediakasvatuksen opettajaa, opettajankouluttajaa, nuorisotyöntekijää tms. Luulisi, että kasvatustyöllä tavoitettaisiin laajempia joukkoja ja turvattaisiin valistukseen, tietoon ja eettiseen vastuuseen nojaavaa tulevaisuutta. Vaan ei. 10 poliisia. 10 poliisia valvomaan internetiä, jonne on laskettu vuonna 2007 syötetyn 161 miljardia gigabittiä. Se tarkoittaa 3 miljoonaa kertaa enemmän tietoa kuin kirjoihin on ikinä kirjoitettu tai kuusi tonnia kirjoja jokaista maapallon asukasta kohti. 2010 ennustetaan, että digitaalista informaatiota syötetään nettiin 988 miljardia gigabittiä (lähde: Plfrey & Gasser (2008), Born Digital). Ja tätä valvoo 10 suomalaista poliisia. 10 poliisia.

Valvonta tuntuu yksinkertaiselta ratkaisulta monimutkaiseen ongelmaan. Mutta silti. Kannattaisin mielummin kasvatusta, ja josko saisi ne 10 mediakasvatukseen erikoistunutta opettajankouluttajaa, please.

Muuten, ministeri Lindén piti lasten ja nuorten mediafoorumissa puheen 23.10. joka julkaisiin myös netissä liikenne- ja viestintäministeriön sivuilla. Tätä kirjoittaessani puhe on oudosti kadonnut. Sivulla lukee vain "näyttöportletti on hetkellisesti pois käytöstä." Ovatkohan hakkerit iskeneet? Ja mikä on 'näyttöportletti'?

Päivä Kauhajoen jälkeen

Kauhajoen tapahtumat 23.9. ovat kauhistuttavat ja kauhistuttavaa on myös meurannut mediamyllerrys loputtomine kuvareportaaseineen ja irvokkaine kommentteineen. Miten tämä maa on niin nopeasti menettänyt sen, mitä Richard Sennett kutsuu kirjassaan kunnioituksen periaatteeksi. Tämä koskee niin väkivallan ihannointia ja raaistumista, ihmistyön mitätöintiä irtisanomisin kuin median halua käyttää surua liiketoimintaan. Mitäpä tekee mediakasvatus tällaisissa pärskeissä?

Osittain kriisejä voidaan käsitellä mediakasvatuksen menetelmin. Opetushallitus julkaisi ohjeita tällaiseen: Mediakasvatus kriisien käsittelyn tukena.

Suomalaisen mediakasvatuksen historiaa

Tampereen yliopiston mediakasvatushankkeessa on yhdessä Mediakasvatusseuran kanssa julkaistu englanninkielinen artikkeli suomalaisen mediakasvatuksen historiasta.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Reijo Kupiainen, Sara Sintonen ja Juha Suoranta. Artikkeli on julkaistu suomenkielisenä aiemmin Mediakasvatusseuran julkaisussa Näkökulmia mediakasvatukseen.

Decades of Finnish Media Education on vapaasti ladattavissa ja levitettävissä.

Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa

Stakes on julkaissut yhdessä mediamuffinssi-hankkeen kanssa Mediakasvatus verhaiskasvatuksessa -julkaisun, jonka tavoitteena on edistää mediakasvatuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia päivähoidon piirissä. Ks. lisää ja lataa opas Stakesin sivuilta.

Ruoka ja visuaalinen kulttuuri

Ruoka-astelmien kuvaaminen on oma tarkka ja vaivalloinen taiteen lajinsa. Miten saada surkea mömmö näyttämään hyvältä edes niin, että se etäisesti muistuttaa ateriaa.

Bundo300.com on vertaillut ruokamainoksia ja ruokapakkausten kuvia todellisuuteen. Paastoa ja katso. 100 vertailua löytyy Funtasticuksen sivuilta.

Onko erämaassa keitaita?

Vesa Korhonen ja Leena Rantala julkaisivat viime vuoden viimeisessä Kasvatus-lehdessä (5/2007) artikkelin Opettajankoulutus - mediakasvatuksen autiomaa? Mediakasvatus opettajankoulutuksen opetussuunnitelmateksteissä. Kuten nimi antaa ymmärtää, tarkasteltavana oli eri yliopistojen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmat ja niissä oleva mediakasvatuksen osuus. Tutkijat katselivat miten mediakasvatus näkyy teksteissä ja mistä näkökulmasta mediakasvatusta niissä tarkastellaan.

Lopputulos oli, että mediakasvatus näyttäytyi yhtä poikkeusta lukuunottamatta melko ohuesti ja sirpalemaisesti, jopa "vinona". Keskeinen orientaatio mediakasvatukseen on edelleen teknis-välineellinen, eli mediakasvatus koskee opettajaopiskelijan mediataitojen kehittämistä ja uusien oppimisympäristöjen hallintaa. Puhetta yhteiskunnasta ja kulttuurista esiintyy vain harvoin.

Pohdittavaksi herää kysymys, ovatko sellaiset opettajat edelleen tulevaisuudessa harvinaisia, joiden kasvattajuuteen sisältyy myös ymmärrys median yhteiskunnallisista kytkennöistä ja kehityspiirteistä?

Mediakasvatus on ollut peruskoulun opetussuunnitelman perusteista peruskoulun alusta asti 1970-luvulta mutta opettajankoulutuksessa on toistuvasti havaittu puutteita alueen kehittämisessä. Askeleita on otettu, mutta varovaisia.

Mediakasvatusta on alettu kehittämään nyt muilla sektoreilla. Varsinkin nuorisotyön koulutusohjelmat ovat vahvistaneet otetta. Olisiko nyt aika kääntääkin katse kouluista yhä vahvemmin kohti lasten- ja nuorten vapaa-ajan toimintaa? Tuliskohan panostuksille paremmin katetta? Jos mediakasvatus saataisiin kokonaan pois opetussuunnitelman perusteista voisi opettajankoulutuskin siirtää tämän pakkopullan huojentuneena syrjään.

Mediakasvattajien verkosto Tampereelle

Mediakasvatustyötä Tampereella tekevät toimijat ovat koonneet voimansa ja perustaneet Pään avauksia -yhteistyöverkoston. Verkosto järjestää teemaviikot 21.1.-1.2., jolloin luennoilla Sampolassa ja Metsossa keskustellaan nuorista median käyttäjinä. Viikkojen aikana voi myös osallistua kirjaston järjestämille kursseille, joilla mm. opetellaan blogin kirjoittamista.

Tapahtumat ovat kaikille avoimia, ja niihin on vapaa pääsy. Kaupunginkirjaston tietotorien kursseille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen. Verkoston toiminnasta ja teemaviikkojen tilaisuuksista on lisätietoja sivulla koulut.tampere.fi/media

Internet, pelit, elokuvat, televisio ja muut mediat vaikuttavat lasten ja nuorten, mutta myös aikuisten elämään aiempaa paljon enemmän. Osaavatko vanhemmat ja ammatikseen kasvattavat tarjota lapsille ja nuorille tukea median uusissa maisemissa, kun ne ovat itsellekin vielä tuntemattomia? Mediakasvattajien verkosto perehdyttää eri-ikäisiä ihmisiä median käyttöön ja sisältöihin, ja näin opettaa median taitavaa käyttöä.

Pään avauksia –verkostossa ovat mukana Tampereen kaupungin toimijoina kaupunginkirjasto, päivähoito ja perusopetus (mediapedagogi), nuorisotoimi, lapsiasiamies, Tampereen työväenopisto, Taidekaari ja Taite, Ehkäisevän päihdetyön yksikkö Raitsu ja Unicef-kaupunki 2008. Muut toimijat ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto, MindTrek, Aamulehti, Pelastakaa lapset ry, Pirkanmaan elokuvakeskus, Tampereen yliopiston mediakasvatushanke sekä Tampereen seurakunnat.

Pään avauksia -verkoston yhdyshenkilöt: mediapedagogi Jukka Haveri, p. 050 3485 563 ja kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto, p. 0400 985 991 Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@tampere.fi

Tapahtumia:

Ensimmäinen Pään avaus
Ma 21.1. klo 13.00-14.45. Sampolan juhlasalissa puhutaan nuorista median käyttäjinä. Tilaisuuden avaa pormestari Timo P. Nieminen ja puhujina ovat mm. piispa Juha Pihkala ja mediakasvatuksen yliassistentti Reijo Kupiainen. Vapaa pääsy. Järj. Pään avauksia –mediakasvatusverkosto.

Viisaasti verkossa - mitä vanhemman olisi hyvä tietää nuorten nettielämästä
Ma 21.1. klo 18-20 Sampolan kirjaston neuvotteluhuone. Keskustelutilaisuuden vetäjänä Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluttaja Saara Salomaa. Vapaa pääsy. Järj. Pään avauksia –mediakasvatusverkosto.


Julkista ja yksityistä verkkoelämää – missä rajat?
Ti 22.1. klo 18-20 pääkirjasto Metsossa, ls. 1. Luento- ja keskustelutilaisuus, jossa puhuvat Mannerheimin lastensuojeluliiton suunnittelija Riitta Kauppila ja kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto. Vapaa pääsy. Järj. Pään avauksia –mediakasvatusverkosto.

Nuoret mediavaikuttajina

Opetushallitus on julkaissut Me ja media -hankkeesta pdf-kirjasen:

Me ja media on syksyllä 2006 toteutettu peruskoulujen mediakasvatushanke, jossa lähdettiin etsimään uusia toimintamalleja mediakasvatuksen toteuttamiseksi. Näkökulmaksi valittiin peruskoululaisten yhteiskunnallinen vaikuttamisen omassa ympäristössään. Hankkeessa pyrittiin syventämään yhteistyötä median kanssa sekä kehittämään lasten ja nuorten mediaosaamista.

Kirjanen on ladattavissa opetushallituksen sivuilta.

Voimallista vastamainontaa

Voima-lehti on liittynyt kansainväliseen Adbusters Culture Jammers -perheeseen ja pitää verkkosivuillaan yllä Voima-lehdessä julkaistuja vastamainoksia ja lehti-juttuja. Vastamainontamateriaali löytyy Voiman sivuilta: http://www.voima.fi/adbusters/

Sivuilla on myös linkkejä kansainvälisiin vastamainonnan sivustoihin.

Media literacy: do people really understand how to make the most of blogs, search engines or interactive TV?

EU-komissio tiedottaa:

The media are changing, and so is citizens' use of such media. New information and communication technologies make it much easier for anybody to retrieve and disseminate information, communicate, publish or even broadcast. The ability of people to critically analyse what they find in the media and to make more informed choices – called 'media literacy' – therefore becomes even more essential for active citizenship and democracy. Following an EU-wide survey last year, the European Commission has announced today its plans to encourage the development of media literacy and the exchange of good practice across Europe.

"In a digital era, media literacy is crucial for achieving full and active citizenship," said Information Society and Media Commissioner Viviane Reding. "The ability to read and write – or traditional literacy – is no longer sufficient in this day and age. People need a greater awareness of how to express themselves effectively, and how to interpret what others are saying, especially on blogs, via search engines or in advertising. Everyone (old and young) needs to get to grips with the new digital world in which we live. For this, continuous information and education is more important than regulation."

Media literacy relates to all types of media, including television, cinema, video, websites, radio, video games and virtual communities. It can be summed up as the ability to access, understand, evaluate and create media content. Ordinary people are increasingly accessing and posting on-line content, which is visible across the world. Yet today, not everybody always fully understands the context within which such material is written, seen or read, or the possible consequences of publishing something themselves. Everybody therefore needs to develop new skills, as active communicators and creators of content. In a global and multi-cultural environment, new media-related challenges arise and create concerns regarding safety, inclusion and access for all.

Today's Commission Communication is the first policy document on media literacy at the EU level. It focuses on the following three areas:

1. media literacy for commercial communication, covering issues related to advertising,
2. media literacy for audiovisual works, which is in part about raising awareness of European film and enhancing creativity skills,
3. and media literacy for online which, for example, will give citizens a better knowledge of how Google and other Internet search engines work.


The Communication adds a further building block to European audiovisual policy. It complements the new Audiovisual Media Services Without Frontiers Directive (see IP/07/1809), and the MEDIA 2007 support-programme for the development and distribution of European film. It also announces a study to be launched in 2008 on how to assess media literacy levels and will feed into the report on the levels of media literacy provided by the new Audiovisual Media Services Without Frontiers Directive. "I believe that especially with regard to advertising, promoting media literacy is a much more appropriate approach than advocating advertising bans, which I oppose", said EU Commissioner Reding.

The Commission actively promotes the development and exchange of good practice on media literacy in the digital environment through existing programmes and initiatives, and will adopt if necessary a set of recommendations in the future. Finally, the Commission calls on Member States to encourage their regulatory authorities to become more involved and to cooperate further in improving people's level of media literacy. It also aims to develop and implement codes of conduct and co-regulation frameworks with all interested parties at national level.

Background information:

The Commission Communication on media literacy is an integral part of its general policy to enhance the trust in, and take-up of, content online. It follows the launch of a survey held last year (see IP/06/1326) which covered all parties involved; that is to say: media organisations and industry, education institutions, content-providers and producers, research and cultural institutions, regulators, citizens and consumers' associations. This Communication is the result of this broad consultation.

The Communication can be found at:
http://ec.europa.eu/avpolicy/media_literacy/index_en.htm

The results of the public media literacy consultation are available at:
http://ec.europa.eu/avpolicy/media_literacy/consultation/index_en.htm

Current trends and approaches to media literacy in Europe

The study "Current trends and approaches to media literacy in Europe" has been carried out for the Commission by the Universidad Autonoma de Barcelona in the second half of 2007. The objective was to map current practices in implementing media literacy in Europe. The study covers the 27 Member States of the European Union and the EEA Member States.

http://ec.europa.eu/avpolicy/media_literacy/studies/index_en.htm

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Opetusministeriö julkaisi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2007-2012. Yleissivistävän koulutuksen osalta mainitaan myös mediakasvatus seuraavaan tapaan:

Lasten ja nuorten median käyttö on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Vuorovaikutteisten web-palveluiden käyttö on nopeasti lisääntynyt lasten ja nuorten keskuudessa. Edelleenkin kuitenkin televisio on lasten eniten käyttämä media. Vastuullinen ja sosiaalinen internetin käyttö, mediasisältöjen kriittinen arviointi, kaupallisen ja ei-kaupallisen viestinnän erottaminen toisistaan, median hyöty- ja viihdekäytön erottaminen, oppimispelien hyödyntäminen ja median käytön muiden avaintaitojen hankinta edellyttävät hyvää mediakasvatusta.

Kehitetään mediakasvatusta ja -lukutaitoa edistäviä materiaaleja ja toimintamalleja
oppilaitoksille. Käynnistetään kehittämistoimia mediakasvatuksen tasa-arvoisen saatavuuden ja opettajien mediakasvatustaitojen parantamiseksi.

Mitäpä on siis luvassa? Oppimateriaalien tuotantoa ja toimintamalleja kehitetään ja opettajiin (sekä opettajakoulutettaviin?) panostetaan. Mitä tämä käytännössä tulee tarkoittamaan, jää nähtäväksi. Olkaamme siis tarkkoina.

Koko KESU löytyy täältä.