Iltapäivälehtien lööpit ovat puhuttaneet pitkin kevättä. Aamulehti julkaisi sunnuntaina (30.4.) kyselyn, jonka mukaan 60% vastanneista haluaisi myyntijulisteiden tekemiseen ohjeet. 25% vastanneista haluaisi kieltää lööpit kokonaan. Lööppikeskustelua käydään lähinnä lastensuojelu vs. sananvapaus -tasolla.
Helsingin Sanomissa peistä ovat vääntäneet tutkija Juha Herkman ja Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä. Herkman näkee lööppien raaistuneen ja lööppien aseman mainoksina, kun taas Pietilä kieltää kummatkin: lööpit ovat hänen mukaansa journalismia ja mitään todistetta lööppien raaistumisesta ei ole. Pietilän argumentti on, että tiedotusvälineet kertovat maailmasta sellaisena kuin se on. Pietilä ei siis millään myönnä sitä, että tiedotusvälineet myös luovat kuvaa todellisuudesta valitsemalla aiheensa ja esitystapansa.
Myös lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisla Aula olisi valmis kieltämään lööpit kauppojen kassalla.
Kuten sanottu, keskustelu kerää leireihinsä lastensuojelun ja sananvapauden kannattajia. Asiaa voidaan lähestyä myös muista näkökulmista. Yksi on se, että julkinen tila on jatkuvasti kaventumassa yksityisen, erityisesti mainostilan tieltä. Kaupunkikuvaa ja -tilaa värittävät mainostoimistojen viestit ja myös lööpit ovat mainosviestintää. Ja kun kaiken viestinnnän keskellä on erottauduttava, on klassinen väkivaltamainonta ja sosiaaliporno osa huomiotaloutta, jolla kuluttajan mielenkiinto herätetään. Ei liene epäilystäkään siitä, etteikö lööpin tarkoitus olisi kerätä huomiota. Se on lööpin lähtökohta jo värimaailmasta lähtien.
Lööpeistä olivat Ylen Napit vastakkain-sarjassa 3.5. Iltalehden vastaava päätoimittaja Kari Kivelä ja professori Erkki Karvonen Kuuntele ohjelma: http://blogit.yleradio1.yle.fi/napitvastakkain
Netissä kerätään myös adressia teemalla Lööpit kuriin: http://www.loopitkuriin.net/
'Lööppi' tulee muuten ruotsin sanasta 'löpsedel'. Se on vanha postiliikenteen termi, joka tarkoittaa muistutus- tai valituskirjettä.
